keskiviikko 10. helmikuuta 2010
TAT-tiedotustilaisuus Kuopio 10.2.2010
Yritysten näkökulmasta nuorten valmiudet yleisesti eivät vastaa nyky työmaailmaa! Kova väite, jonka TAT-ryhmän toimitusjohtaja Kari Väisänen latasi tilaisuuden alkuun.
Kyseessä on Kari Väisäsen mielestä monisäikeinen ilmiö, joka on jo nähty tulevaksi pitkään. Nuorisotyöttömyyden raju kasvu tulenee olemaan 2011 kevään eduskuntavaalien suuri teema.
Miten tähän nykytilaan/nykymenoon voidaan puuttua, on iso kysymys. Yritysten ja koulumaailman on lähennettyvä sekä nuorten kohtaaminen on saatava inhimilliseksi.
Miten nykylukio voi valmistaa nuoria paremmin nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin?
Toisaalta Kari Väisänen kaipaa yhteiskunnallista arvokeskustelua suoraan valtakunnan huipulta. Tähän vetoomukseen on helppo yhtyä koulutuslaitosten puolesta.
torstai 26. marraskuuta 2009
Suuntana tulevaisuus
Isoja kansainvälisyys askelia otimme ensimäisen kolmevuotisen Comenius-projektin Education and health through sport @ school) myötä 2004-2007.

Sittemmin matkavuorokausia kansainvälisyyshankkeissa opiskelijoilla ja opettajilla kertyy vuosittain lähes 60 vuorokautta eri puolille maailmaa. Kuvassa opiskelijamme Intiassa yhdessä Engaltilaisten ystäviensä kanssa.
Kuvat puhuvat paremmin puolestaan ja allaolevien linkkien kautta voit kurkistaa Klassikan opiskelijoiden ja opettajien silmin globaalia maailmaa. Kaikki hankkeet ovat 2004 vuoden jälkeen tapahtuneita ja suurin osa vakiintunutta Klassikan kansainvälisyystoimintaa.
Jönköping, Ruotsi
Lons le Saunier, Ranska
Ladenburg, Saksa
Rooma, Italia
Gubbio, Italia
Bristol, Englanti
Lagoa, Azores, Portugal
Maaseik, Belgium
Leikanger, Norja
Suceva, Romania
Weiz, Itävalta
Rohtak ja Delhi, Intia
Tulossa:
Uganda, Afrikka
keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Helsinki Congress Paasitorni
Teemana: Yhteisöllisyys ja sosiaaliset oppimisympäristöt
Opetushallituksen erityisasiantuntija Tina Heino heino avasi tilaisuuden ja toivotti lähes 80 verkostoitujaa tervetulleeksi seminaariin.
Päivän tavoitteenani on verkostoitua uusien innovatiivisten hankkeiden kanssa, jotka voisivat tukea jo olemassa olevaa virtuaaliluokka-hanketta ja erityisesti löytää yhteistyökumppaneita ammatilliselta puolelta. Tämä siksi, koska ISOverstaan opiskelijoiden jäsenmäärässä ammatillinen puoli on nyt Savon koulutuskuntayhtymän liityttyä ISOverstaaseen suurempi kuin lukiokoulutus.
Miten sosiaalisen verkoston luomisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä teknologia voisi auttaa?
- Virtuaalineukkari ro-ryhmille ?
Klassikan virtuaaliluokkien lanseraaminen ro-ryhmille voisi olla kokeilun arvoinen, jos niitä ei aktiivisesti opetukseen käytetä. Jollekin ryhmälle voisi antaa kokeiluun. Varsinaisesti alusta ei varmaan niin innosta, mutta yhdistämällä IRC-galleriaan tai muuhun käyttökelpoiseen sosiaalisen median alustaan. Etu nuorille olisi selkeästi paremman laadun saaminen lisääntyvään videokeskusteluun.
Dosentti Risto Patrikainen
"Opettajuuden haasteista oppimisen iloon"
Luennolta napattuja asioita: Luentokalvot saadaan jakeluna myöhemmin.
- Kongnitiivinen / Pedagoginen hyvinvointi opetuksessa
* Yhdistyy hyvät oppimistulokset ja kokemukset....
- Hyvinvointi ei toteudu kaikkien kohdalla -> koulu-uupumus, pudokkaiden määrä lisääntyy -> opettajat stressaantuvat ja uupuvat
torstai 2. lokakuuta 2008
Grasping the future 1.-3.10.2008

Erityisesti WSOY:n opit palvelun kanssa voisimme lähteä tutkimaan materiaalien käyttökelpoisuutta lukio-opetukseen.
Lisäksi päätelaitteiden eri malleja pitää tutkia ja testata. Nokian uusi malli (???) pystyy windows median streemaukseen.
keskiviikko 4. kesäkuuta 2008
Suurten lukioiden rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden kesätapaaminen Tampereella 4.6.2008


Kaksikymmentä suurten lukioiden edustajaa kokoontui Tampereen yhteiskoulun lukiolle pohtimaan ajankohtaisia asioita.Uusia asioita nousi esille:
maanantai 28. huhtikuuta 2008
OPH oppimisympäristöjen kehittämispäivät 28.4.2008

Koko seminaarin PowerPoint kalvot saadaan päivän päätteeksi.
Löytyvät linkistä: http://www.edu.fi/txtpageLast.asp?path=498,49890,81706,84356
Seminaari oli myös jaettuna Adobe ConnectPro alustan kautta osoitteessa:http://connect.humac.fi/oppimisymparisto

Ota yhteyttä seuraaviin hankkeisiin:
Oppilaiden tvt-vertaistuen organisoiminen lukioissa
- Vantaan kaupunki –Kehitetään help desk -palvelua tietoteknisissä ongelmissa ja toinen toisiltaan oppimista. Tietoteknisesti taitavat oppilaat verkostoituvat ja tarjoavat vertaistukea toisille oppilaille. -> voisi olla ideaa LLLP hankkeeseen....
Tina Heinon esityksestä:
On tärkeää pitää muistiota palavereista, jolloin saadaan ns. hiljainen tieto talteen ja toisaalta voidaan seurata eri asioiden kehityskulkua.
Oma kommentti: Voisiko ko. asiat kirjat yhteiseen blogiin?
Kalvoissa tärkeää tietoa hankkeen raportoinnista ja alkukartoituksesta.
Hankkeiden talusseurannasta, Ritva Lindell
On hyvä, jos hankkeelle voidaan avata oma hanketili, josta saadaan suorat ajot tilinpidosta ja käytetyistä kuluista. Kuitteja ei tarvitse lähettää.
Senior Manager Mikko Wennberg
Otsikko voisi olla -> Miten projekti varmasti epäonnistuu!?
torstai 31. tammikuuta 2008
Pakkaspäivät Katinkulta 31.1.2008
Mitä tulevaisuus odottaa koulumaailmalta
Professori Pirjo Ståhle
Professori Pirjo Ståhle on erikoistunut uudistumiskyvyn ja innovatiivisuuden kehittämiseen. Hän on jo vuosien ajan toiminut sillanrakentajana yritysten, akateemisen maailman ja yhteiskunnan leikkauspisteessä – ja on samalla yksi niistä harvoista asiantuntijoista, jotka tuntevat sekä yrityskentän että koululaitoksen uudistumishaasteet sisältäpäin. Pirjo Ståhle onkin eri yhteyksissä korostanut paitsi yritysten, yliopistojen ja välittäjäorganisaatioiden myös koulujen roolia kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä.
Lähde: http://www.stahle.fi/
Luennon kalvot:
http://www.peda.net/img/portal/1166253/Tulevaisuus_haastaa_koulun_Katinkulta.pdf
Luento muistiinpanoja:
Pirjon pohjustus hyvinkin menee samaan linjaa edellisen luennon kanssa, jota oli seuraamassa Mikrotowerissa (viittaus edellinen blogikirjoitus). Muutamia uusia visioita kuitenkin tuli esille esim. mikrosirun istuttaminen ihon alle, joka auttaa kommunikoimaan, ohjaa koneita automaattisesti. Kuitenkin muistutus siitä, että EU alueella on edelleen ihmisiä, jotka eivät ole käyttäneet internettiä, on aika rajoittava tekijä.
Merkittävä menestystekijä yrityksille ja yhteisöille on nyt tiedon käytön nopeus ja sen seulominen. Lisäksi henkilöstön rekrytoinnissa on uusia vaatimuksia. Henkilö ei enää niinkään haeta määrättyyn työtehtävään, vaan työntekijältä vaaditaan muuntaumiskykyä, innovatiivisuutta, vastuunkantoa, riskinottokykyä ja kykyä omaksia uusia asioita nopeasti.
Nykytrendi tuntuu olevan verkostoituminen kaikilla alueilla sekä virtuaalisen maailman haltuunottaminen. Yhteiskunta on jo ns. virtuaalinen ja siihen mukaan pääseminen on ydinkysymys. Tietopääoman keskittäminen esim. Suomessa on ydinkysymys menestyksen suhteen, mutta liittyminen maailma päävirtoihin ontuu ja siinä kehittymisen varaa.
Sosiaalisen hajautunut älykkyys on nykyisen tiedon hahmottamisen kannalta erittäin tärkeää.
Ihmisen "älykkyyttä" voidaan mitata yksilön verkostojen kautta. Entisen Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan teesi on "Luo verkostoja", muuten globaalin yrityksen johtaminen ei ole mahdollista.
Älykkyys on hajautunut niin sosiaalisesti, kuin teknologisesti ja kun nämä saadaan yhdistettyä.
Miten kouluissa vastataan yhteisön rakentamiseen, ns. community building on erittäin tärkeää jatkossa. Erityisesti luokattoman lukion yhteydessä asiaan on kiinnitettävä huomiota.
Miten innovatiivisuus toimii?
Suurimpia uhkia menestymisen osalta on aiemmin kehitettyjen tuotteiden/innovaatioiden alasajaminen. Eikä myöskään riitä että pystymme orientoitumaan muutokseen vaan pitää pystyä olemaan proaktiivisia. Näin pystytään tuottamaan asioita, joita pystyy hallitsemaan helpommin ja on osana luomassa tulevaisuutta.
Oppimisympäristö on merkittävässä roolissa esim oppilaitoksissa, miten opiskelijoiden tiedon käsittely kehittyy. Oppimisympäristö voi olla mekaaninen, orgaaninen tai dynaaminen. Eri oppimisympäristöistä ja niiden kuvaukset löytyvät esitelmäkalvoista.
Ryhmätyön tehtäväksianto:
Mihin koulusi asettuu ja miten ympäristöä voisi kehittää?
Pohdintaa:
Voiko "kunnallinen byrokratia järjestelmä" olla dynaaminen?
- Kuitenkin kouluista vaaditaan tarkkoja ohjeita!
- Onko ongelma virassa olevat opettajat....kun ei tartte?!
Olisiko tarpeen uppoutua nuorten nykyiseen verkkojen käyttöön eli tutustua habbohotelleihin, secondlife, yms.
- Koulutusta opettajille ja vanhemmille...
- Koulutuspalvelukeskuksen ohjaus esim. sosiaalisen webin työkaluihin, mediapalvelimen käyttö
- ½ vesoa vapaavalintaisesti viiden vuoden ajan ohjatun aiheen suunnassa.
- Pitäisikö suosittaa jotain muuta vesoa kuin koulutuspuolen aihetta
Ilmiöitä kouluissa:
- Opiskelijat edelleen vaativat muistiinpanoja..?!
- Jos haastetaan tiedon hankintaa ja sen soveltavaan käyttämiseen, niin alkaa "väsyttämään" haluttaisiinkin ns. valmista. Ilmiö joka näyttäytyy mm. lukion kertauskursseissa tai etäkursseissa.
Ideoita kouluun:
Oppilaskuntatoiminnan kehittämisen kautta voisi olla mahdollisuuksia kehittää sos. verkostojen käyttöä ja näin avata mahdollisuuksia kehittää dynaamisen koulun ominaisuuksia.
Opettajien rekrytoinnissa pitäisi kiinnittää huomiota muihinkin ominaisuuksiin kuin pätevyyteen.
Erityisesti rehtoreiden valinnassa asiaan on kiinnitettävä huomiota, koska koulun "johtaja" luo mahdollisuudet kaikkien toimijoiden toimia.
Koulutuspalveluiden rekrytoinnissa pääpaino pitäisi olla visionäärien, innovatiivisten ja aloitteellisten ja rohkeiden henkilöiden saamisessa Kuopioon.
Olkootkin, niin, että nykyinen kuntabyrokratia ei tue dynaamisen koulun kehittämistä, niin rehtorilla on aina mahdollisuus vaikuttaa koulun sisällä asioihin.
- Antaisko TVA uusia työkaluja johtamiseen ja koulun kehittämiseen?
Asioita ryhmän puolesta hajanaisesti kirjasi, Jukka:-)
Muiden ryhmien "hajatelmia"
- Miten suhtautua markkinatalouden vaatimuksiin saada juuri tietyn tyyppisiä työntekijöitä. Onko nämä tarpeet koulun arvomaailman suunnassa ja eettisesti kestävää. Kuitenkin maailmaa ei voi pysäyttää toimimaan koulumaailman ehdoilla, joten haasteeseen on vastattava.
- Dynaaminen alainen voi olla kriittinen ja esim. rehtoria "haastava", mutta aina kokonaisuutta eteenpäin vievä.- Minkälaiseen yhteiskuntaan koulutamme nuoria. Väite - että mekaanisen työntekemisen ja työntekijöiden tarve kasvaa. Syy on esim. laatuasiakirjat.
