Perinteisen ajattelun tapaan "suutari pysyköön lestissä" on lähes ainut ajattelutapa kunnallisten organisaatioiden sisällä. Tämä ajattelutapa niin kunnallisten virkamiesten keskuudessa kuin kunnallispolitiikassa on syvään kynnetty ajattelumalli. Sen vaikutukset ovat nähtävissä kymmenten vuosien työn tuloksina. Erityisesti kunnan järjestämä perus- ja lukiokoulutus nähdään silkkana kulueränä budjettikirjoissa ja talousarvio suunnitelmissa. 10 vuoden talouden höyläämisen tuloksena oppilaitoksista, opettajista ja rehtoreista ei ole enää jäljellä kuin läpinäkyvä lastu.
Yrittäjänä tämä tulokulma kaikessa kunnallisessa suunnittelussa ja asioiden toteuttamistavoissa aiheuttaa kylmiä väreitä. Tämä on näin kevyesti kuvailtu tuntemus, joka on on ollut jatkuva viimeisen 10 vuoden virkaurani aikana lukion rehtorina. Voisin luetella kymmeniä erilaisia tapauksia, joissa voisi aidosti kysyä, onko tämä oikein, onko tämä oikeudenmukaista tai palveleeko tämä kunnan etua. Myöskään kunnan veronmaksajana en voisi monessakaan tapauksessa hyväksyä toimintaa. Yrittäjänä olisin ollut konkurssissa jo lukemattomia kertoja.
Kahden viimeisen vuoden aikana on kuitenkin ollut pieniä pilkahduksia siitä, miten esim. allekirjoittanut on voinut toimia sivutoimisena yrittäjänä ja lukion rehtorina. Tilanne voisi olla jopa parempi jos sivutoimisuuteen kohdistuisi vaikka autokorjaamotoimintaa. Olen kuitenkin keskittynyt vahvasti opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehittämiseen oppilaitosten arjessa. Tästä teemasta johtuen on lähes mahdoton toimia kunnan yhteistyössä samassa kunnassa olevien koulujen tai virkamiesten kanssa. Eihän se ole mahdollista, että joku voi osata kunnassa asioita paremmin tai suunnitella tehokkaammin tai jopa tehdä parempia tuotteita oppilaitosten käyttöön kuin minä.
No, kaikesta oppii ja se mikä ei tapa niin vahvistaa tavataan sanoa. Lukion rehtorin virka ja työnkuvahan on Suomalaisessa oppilaitosmaailmassa "kurkon" hommaa" Olemme ns. piikkipaikalla kuntasektorilla. Kohtuullisen väljä työaika (24/7), laadukas opettaja- ja opiskelijamateriaali tekee lukion rehtorin työstä hienon paikan ohjata Suomalaista sivistystä ja kehitystä näköalapaikalta. Tässä kohtaa itse kuitenkin poikkean vertasistani rehtoreista niinkuin otsikkokin jo antoi ymmärtää. Minun yrittäjyyden pitäisi toimia kunnan viranhaltijasäännön mukaan niin, että yrittämistä ei saa tehdä kunnan virka-ajalla tai paikalla. Hmm... Mitäs jos se on vain sisäänrakennettu ominaisuus minussa?
Miten pystyn aidosti toiminaan erikseen rehtorina ja erikseen yrittäjänä, kun koko sydän sykki opetusteknologian kehittämisessä? Tästä syystä varmaan tämäkin teksti syntyy, koska ristiriita on valtava.
Kaikesta huolimatta kehitys kehittyy ja ajatus kirkastuu, kun teen täysipainoisesti rehtorin työtä yritelijäästi ja yrittäjänä kehitän koulua ja rehtorin tehtävää. Tämä on ollut edustamani oppilaitoksen menestymisen yksi kulmakivistä ja olen siitä ylpeä. Uskoisin, että kysyttäessä opettajakunnalta, että miksi oppilaitoksemme on niin suosittu, niin yksi vastauksista on "maailman paras" opetusteknologia.
Jaan mielelläni osaamista niin rehtorina kuin yrittäjänä sekä kehitän oppilaitoksille hyviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Opetusteknologia opettajan orjaksi eikä isännäksi näkökulmasta. Tästä ei moni pidä, mutta se on onneksi heidän harmi.
Skydrive upotus
Youtube upotus
Tässä on uusin ajatus iClass luokkahuoneesta ja opetusteknologiasta videona. Voihan se olla että tämä saattaa olla se tulevaisuuden urakin, mutta tulevat viikot, kuukaudet ja vuodet näyttävät mihin polkuni johtaa. Hyviä kumppaneita olen matkallani tavannut ja edelleen saan heidän kanssaan työtäni(kumpaakin) kehittää. Täältä he löytyvät: http://protrimaran.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti