torstai 31. tammikuuta 2008

Kuopion koulutuspalvelukeskuksen
Pakkaspäivät Katinkulta 31.1.2008
















Mitä tulevaisuus odottaa koulumaailmalta
Professori Pirjo Ståhle

Professori Pirjo Ståhle on erikoistunut uudistumiskyvyn ja innovatiivisuuden kehittämiseen. Hän on jo vuosien ajan toiminut sillanrakentajana yritysten, akateemisen maailman ja yhteiskunnan leikkauspisteessä – ja on samalla yksi niistä harvoista asiantuntijoista, jotka tuntevat sekä yrityskentän että koululaitoksen uudistumishaasteet sisältäpäin. Pirjo Ståhle onkin eri yhteyksissä korostanut paitsi yritysten, yliopistojen ja välittäjäorganisaatioiden myös koulujen roolia kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä.
Lähde: http://www.stahle.fi/

Luennon kalvot:
http://www.peda.net/img/portal/1166253/Tulevaisuus_haastaa_koulun_Katinkulta.pdf


Luento muistiinpanoja:
Pirjon pohjustus hyvinkin menee samaan linjaa edellisen luennon kanssa, jota oli seuraamassa Mikrotowerissa (viittaus edellinen blogikirjoitus). Muutamia uusia visioita kuitenkin tuli esille esim. mikrosirun istuttaminen ihon alle, joka auttaa kommunikoimaan, ohjaa koneita automaattisesti. Kuitenkin muistutus siitä, että EU alueella on edelleen ihmisiä, jotka eivät ole käyttäneet internettiä, on aika rajoittava tekijä.
Merkittävä menestystekijä yrityksille ja yhteisöille on nyt tiedon käytön nopeus ja sen seulominen. Lisäksi henkilöstön rekrytoinnissa on uusia vaatimuksia. Henkilö ei enää niinkään haeta määrättyyn työtehtävään, vaan työntekijältä vaaditaan muuntaumiskykyä, innovatiivisuutta, vastuunkantoa, riskinottokykyä ja kykyä omaksia uusia asioita nopeasti.

Nykytrendi tuntuu olevan verkostoituminen kaikilla alueilla sekä virtuaalisen maailman haltuunottaminen. Yhteiskunta on jo ns. virtuaalinen ja siihen mukaan pääseminen on ydinkysymys. Tietopääoman keskittäminen esim. Suomessa on ydinkysymys menestyksen suhteen, mutta liittyminen maailma päävirtoihin ontuu ja siinä kehittymisen varaa.

Sosiaalisen hajautunut älykkyys on nykyisen tiedon hahmottamisen kannalta erittäin tärkeää.
Ihmisen "älykkyyttä" voidaan mitata yksilön verkostojen kautta. Entisen Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan teesi on "Luo verkostoja", muuten globaalin yrityksen johtaminen ei ole mahdollista.

Älykkyys on hajautunut niin sosiaalisesti, kuin teknologisesti ja kun nämä saadaan yhdistettyä.

Miten kouluissa vastataan yhteisön rakentamiseen, ns. community building on erittäin tärkeää jatkossa. Erityisesti luokattoman lukion yhteydessä asiaan on kiinnitettävä huomiota.

Miten innovatiivisuus toimii?
Suurimpia uhkia menestymisen osalta on aiemmin kehitettyjen tuotteiden/innovaatioiden alasajaminen. Eikä myöskään riitä että pystymme orientoitumaan muutokseen vaan pitää pystyä olemaan proaktiivisia. Näin pystytään tuottamaan asioita, joita pystyy hallitsemaan helpommin ja on osana luomassa tulevaisuutta.

Oppimisympäristö on merkittävässä roolissa esim oppilaitoksissa, miten opiskelijoiden tiedon käsittely kehittyy. Oppimisympäristö voi olla mekaaninen, orgaaninen tai dynaaminen. Eri oppimisympäristöistä ja niiden kuvaukset löytyvät esitelmäkalvoista.



Ryhmätyön tehtäväksianto:
Mihin koulusi asettuu ja miten ympäristöä voisi kehittää?

Pohdintaa:
Voiko "kunnallinen byrokratia järjestelmä" olla dynaaminen?
- Kuitenkin kouluista vaaditaan tarkkoja ohjeita!
- Onko ongelma virassa olevat opettajat....kun ei tartte?!

Olisiko tarpeen uppoutua nuorten nykyiseen verkkojen käyttöön eli tutustua habbohotelleihin, secondlife, yms.
- Koulutusta opettajille ja vanhemmille...
- Koulutuspalvelukeskuksen ohjaus esim. sosiaalisen webin työkaluihin, mediapalvelimen käyttö
- ½ vesoa vapaavalintaisesti viiden vuoden ajan ohjatun aiheen suunnassa.
- Pitäisikö suosittaa jotain muuta vesoa kuin koulutuspuolen aihetta


Ilmiöitä kouluissa:
- Opiskelijat edelleen vaativat muistiinpanoja..?!
- Jos haastetaan tiedon hankintaa ja sen soveltavaan käyttämiseen, niin alkaa "väsyttämään" haluttaisiinkin ns. valmista. Ilmiö joka näyttäytyy mm. lukion kertauskursseissa tai etäkursseissa.


Ideoita kouluun:
Oppilaskuntatoiminnan kehittämisen kautta voisi olla mahdollisuuksia kehittää sos. verkostojen käyttöä ja näin avata mahdollisuuksia kehittää dynaamisen koulun ominaisuuksia.

Opettajien rekrytoinnissa pitäisi kiinnittää huomiota muihinkin ominaisuuksiin kuin pätevyyteen.

Erityisesti rehtoreiden valinnassa asiaan on kiinnitettävä huomiota, koska koulun "johtaja" luo mahdollisuudet kaikkien toimijoiden toimia.

Koulutuspalveluiden rekrytoinnissa pääpaino pitäisi olla visionäärien, innovatiivisten ja aloitteellisten ja rohkeiden henkilöiden saamisessa Kuopioon.

Olkootkin, niin, että nykyinen kuntabyrokratia ei tue dynaamisen koulun kehittämistä, niin rehtorilla on aina mahdollisuus vaikuttaa koulun sisällä asioihin.
- Antaisko TVA uusia työkaluja johtamiseen ja koulun kehittämiseen?

Asioita ryhmän puolesta hajanaisesti kirjasi, Jukka:-)

Muiden ryhmien "hajatelmia"

- Miten suhtautua markkinatalouden vaatimuksiin saada juuri tietyn tyyppisiä työntekijöitä. Onko nämä tarpeet koulun arvomaailman suunnassa ja eettisesti kestävää. Kuitenkin maailmaa ei voi pysäyttää toimimaan koulumaailman ehdoilla, joten haasteeseen on vastattava.

- Dynaaminen alainen voi olla kriittinen ja esim. rehtoria "haastava", mutta aina kokonaisuutta eteenpäin vievä.

- Minkälaiseen yhteiskuntaan koulutamme nuoria. Väite - että mekaanisen työntekemisen ja työntekijöiden tarve kasvaa. Syy on esim. laatuasiakirjat.





Ei kommentteja: